Käsiraha asuntokaupassa – pakollinen vai ei?

Käsiraha ei ole pakollinen asunto- tai kiinteistökaupassa Suomessa. Se on vapaaehtoinen tapa vahvistaa ostotarjouksen vakavuus, ei lakisääteinen velvollisuus. Jos käsirahaa kuitenkin käytetään, sen käyttöä säätelevät tietyt periaatteet ja niiden tunteminen voi säästää sinut isoltakin riidalta.

Mikä käsiraha on?

Käsiraha on summa, jonka ostaja voi maksaa ostotarjouksen yhteydessä osoittaakseen, että tarjous on vakavasti otettava. Käytännössä se toimii eräänlaisena vakuutena — mutta se ei ole pakollinen osa ostotarjousta.

Onko käsiraha pakollinen?

Ei. Käsiraha perustuu aina osapuolten väliseen sopimukseen, ei lain määräykseen. Ostotarjouksen voi tehdä ja hyväksyä täysin ilman käsirahaa.

Paljonko käsiraha voi olla?

Asunto-osakkeen kaupassa laki rajaa, kuinka paljon käsirahasta voi menettää: enintään 4 % kauppahinnasta. Tätä rajaa ei saa ylittää, vaikka osapuolet niin sopisivat.

Entä kiinteistökaupassa – onko se sama asia?

Ei aivan. Kiinteistökaupassa — esimerkiksi ostettaessa omakotitaloa tontteineen — sovelletaan maakaarta asuntokauppalain sijaan. Tällöin esisopimus on sitova vasta, kun kaupanvahvistaja on vahvistanut sen. Käsirahan suuruus sovitaan tapauskohtaisesti, mutta käytännössä se on yleensä samaa luokkaa kuin asunto-osakkeen kaupassa, noin 4 % kauppahinnasta.

Mitä käsirahalle tapahtuu, jos kauppa toteutuu?

Jos kauppa syntyy, käsirahaa ei makseta erikseen — se lasketaan suoraan osaksi kauppahintaa.

Milloin käsiraha palautetaan?

Käsiraha palautetaan ostajalle kokonaisuudessaan, jos:

• myyjä ei hyväksy ostotarjousta
• kauppa jää syntymättä myyjästä johtuvasta syystä

Voiko käsirahan menettää?

Kyllä. Jos kauppa jää syntymättä ostajasta johtuvasta, ei-hyväksyttävästä syystä, ostaja voi menettää käsirahan — asunto-osakkeen kaupassa kuitenkin enintään 4 %:n rajoissa kauppahinnasta.

Yleisin virhe käsirahan kanssa

Yleisin ja kalliein virhe on maksaa käsiraha ilman kirjallista sopimusta — esimerkiksi käteisenä kädestä käteen. Silloin kumpikaan osapuoli ei voi jälkikäteen todistaa, mitä oikeasti sovittiin. Jos kauppa kaatuu, tästä syntyy helposti riita siitä, kenelle raha kuuluu.

Näin käsiraha kannattaa hoitaa oikein

• Kirjaa ostotarjoukseen aina myyjän tilinumero, käsirahan määrä ja maksun määräaika.
• Kirjaa samaan ehto siitä, että käsiraha palautetaan kokonaan tai osittain, jos kauppa peruuntuu.
• Maksa käsiraha tilisiirtona — joko myyjän omalle tilille edellä mainituin kirjatuin ehdoin, tai mielellään välitysliikkeen asiakasvarojen tilille.
• Älä koskaan maksa tai vastaanota käsirahaa käteisenä.
• Jos olet epävarma, tarkista tilanne asiantuntijalta ennen kuin maksat tai vastaanotat käsirahan.

FAQ

Onko käsiraha aina 4 % kauppahinnasta? Ei automaattisesti — 4 % on laissa säädetty enimmäismäärä menetettävälle käsirahalle asunto-osakkeen kaupassa, ei pakollinen summa. Käsirahan suuruudesta sovitaan aina tapauskohtaisesti.

Saako käsirahan aina takaisin, jos kauppa ei toteudu? Ei aina. Jos peruuntuminen johtuu myyjästä, raha palautetaan. Jos peruuntuminen johtuu ostajasta ilman hyväksyttävää syytä, käsiraha voidaan menettää.

Voiko käsirahan maksaa käteisenä? Ei kannata koskaan. Käsiraha kannattaa maksaa aina tilisiirtona — joko myyjän tilille kirjatuin ehdoin tai välitysliikkeen asiakasvarojen tilille — jotta maksusta jää selkeä jälki ja kirjallisesti sovitut ehdot pätevät.

Mitä eroa on käsirahalla ja vakiokorvauksella? Käsiraha maksetaan etukäteen ja lasketaan osaksi kauppahintaa, jos kauppa toteutuu. Vakiokorvaus on ennalta sovittu korvaussumma, joka maksetaan vasta, jos joku vetäytyy kaupasta ilman hyväksyttävää syytä.

Tarvitaanko kiinteistökaupassa kaupanvahvistajaa käsirahan yhteydessä? Kyllä, välillisesti. Kiinteistökaupassa (maakaari) esisopimus tulee sitovaksi vasta, kun kaupanvahvistaja on sen vahvistanut. Käsiraha kannattaa siis sopia kirjallisesti osana esisopimusta, joka viedään kaupanvahvistajalle vahvistettavaksi — näin kumpikaan osapuoli ei jää epäselvän tilanteen varaan.